Olen maailman paras keksimään kaikenlaista oheistoimintaa, kun pitäisi tehdä jotain sellaista, joka ei kauheasti innostaisi. Sellaisia asioita on kuulkaa paljon, mm kaikki kotityöt. Yksi oheistoiminta on puhelin. Kun ei huvittaisi mennä siivoamaan jälkiään keittiössä, ottaa imuria esille, siivota kylppäriä jnejne, voi tarkistaa puhelimesta, onko sinne tullut jotain tärkeää. Yleensä ei ole. Sitten se puhelin liimaantuu kouraan, alan selata kaikkea turhaa, kelata samat jutut, jotka kelasin jo edellisen kerran, kun plarasin puhelinta. Eikä siellä oli mitään tärkeää, ei yhtään mitään!
Uutiset luen puhelimella, sitten on pakko (?) ratkaista pari peliä, YLEn Sanapyramidi, Ilta-Sanomien Neloset ja Sanavelho, päivän Sanuli, sekä 10 kysymystä. Niihin menee viitisen minuuttia aamulla, ei paha.
Olen tarkoituksella jättänyt kaikki mahdolliset tiktokit ja jodelit pois puhelimesta, viimeisimmäksi poistin Threadsin, jossa tuli pääsääntöisesti paha olo selatessa ihmisten postauksia ja kommentointia. Lehtien kommenttipalstoja en lue ikinä, kamalia! Ainoa tärkeä taitaa olla mobiilipankki ja mobilepay, whatsapp ja messenger, muu kaikki on turhaa. Sitten kauhistun, kun illalla tarkistan ruutuaikani.
Viisas tyttäreni antoi sysäyksen mullekin. Hän poisti puhelimesta kaikki somealustat (vai miksi niitä sanotaan?) Instagramin, TikTokin, kaikki sellaisetkin, joita nuoremmat käyttää, joista en edes tiedä mitä ne on. Facebookin hän jätti, jotta näkee äidin päivitykset 😀 Fb taitaa nykyään ollakin aika out nuorempien keskuudessa. Puhelimen näytön hän muutti harmaaksi, eli mahdollisimman vähän houkuttelevaksi. Sinne jäi whatsapp, messenger viestintävälineiksi.
Tyttö askarteli itse pieniä vihkosia, jonne hän merkkaa mm googletettavat asiat, sitten hän googlettaa ne kaikki kerralla. Hän siirtyi käyttämään kameraa, ei puhelinta siihenkään. Edes herätykseen hän ei käytä puhelinta, vaan herätyskelloa.
Mulla on bujossa itseni kiusaamiseksi tehty taulukko, johon merkkaan värikoodeilla päivittäin, montako tuntia on ruutuaika. Oranssi on yli 6 tuntia. On muuten komeeta oranssia palkkia siellä, jee! Ja aivan turhaa suurin osa. Juuri se, että googlaan vaikkapa jonkin asian, saa mut jäämään selaamaan puhelinta, teen siis suunnilleen kaiken puhelimella.
Jei!
Tosin mulla saattaa mennä viestittelyyn paljon ruutuaikaa, käytän melkein pelkästään viestejä esim kavereiden ja perheen kanssa, harvemmin soittelen, koska olen kuulovammainen. Kuuntelen myös päivittäin esim meditaationauhoja, musiikkiakin, niistä kertyy helposti parikin tuntia päivässä ruutuaikaa. Mutta silti.
Nyt mulla on kolmatta päivää käytössä pieni vihko, jonka ostin tätä varten. Merkkaan siihen tukkimiehen kirjanpidolla kerrat, jolloin otan puhelimen käteen selatakseni tai tarkistaakseni jonkin asian. Merkkaan sinne myös asiat, jotka pitää tarkistaa, mutta en ota joka kerran puhelinta esiin jne. Huomaan, että tämä vähentää sitä turhaa puhelimen esiin ottamista. Käsi hamuaa puhelinta tavan vuoksi vaikkapa mainoskatkolla, sitten muistan, että enpä otakaan, joudun merkkaamaan sen.
Kun olen joskus kavereille manannut puhelinriippuvuuttani, saatan kuulla hurskastelua, että ei mulla ole puhelin kuin soittamista ja viestejä varten. Sitten kysyn, paljonko roikut läppärillä tai koneella päivittäin, usein kaveri jää miettimään, ai niin joo... Sama asia, puhelin vaan tarttuu helpommin käteen.
Kun tietoisesti jätän turhan plaraamisen, olen huomannut, että otankin kirjan käteen, tai ratkon muutaman sudokun tai krypton, ihan kynällä ja paperilla. Kotityöt ei kyllä ole sen enempää maittaneet, kumma kyllä 😆
Yksi, johon uppoudun aloittaessani on bujo. Kohta alan tehdä kesäkuun sivuja. Toukokuun viimeinen sivu ennen merkintöjä näyttää tältä
Poikettiin tyttären kanssa uudella kirpparilla pari päivää sitten. Olipa siisti, avara, valoisa kirppari, varmaan käydään toistekin. Tytär ei tällä kertaa löytänyt mitään, mun mukaan tarttui aivan ihana pellavatunika, 5.75€
Ja lisäksi tämä, olihan tämä ihan pakko ostaa hintaan 1.50€! Kokoa 104cm
Parvekkeen siivousurakan jälkeen olen pessyt ikkunoita ja vaihtanut osaan verhot. Keittiöön vaihdoin taas pitsiverhot, yli 30 vuotta palvelleet ja aina vain ehjät
Nyt on koneessa vierashuoneen ohuet verhot. Aion ripustaa ne suoraan ikkunaan kuivumaan. Kukas pesisi tuon ikkunan, viimeinen pesemättä.
Lenkkeillytkin olen jonkin verran, nyt on niin kaunista, eikä hyttysiä vielä
Tarkistaisin tähän astisen ruutuaikani tänään, muuten voi, koska pitäisi vetää viiva kirjanpitoon 😅
Tähän on tultu, pakko alkaa rajoittaa itse itseäni, jotta en koukutu aivan täysin. Menen ottamaan pyykit koneesta. Täten.
Olet ollut ahkerana. Minua kehtuuttaa. Pitäisi pestä ikkunat taas. Asun mäntymetsässä ja ikkunat ovat siitepölystä keltaiset. No pakko mennä faceen ja laittaa spotifystä kunnon hevit soimaan. Samiksia ollaan
VastaaPoistaEi huoli kehtuuttaa, tänäänkään en ole tehnyt paljon muuta kuin pessyt ja ripustanut verhot, tehnyt ruokaa ja käynyt lenkillä. Lukenut lällää rakkausromaania ja ratkonut yhden sudokun. Mutta en ole kamalasti roikkunut puhelimella, ei tule tänään oranssia ruutua.
PoistaMinäkin asun mäntyjen keskellä, parkkipaikallakin on mäntyjä, ja joka paikka keltaisessa siitepölyssä. Että ihan viisasta, ettei hätiköi ikkunoiden pesun kanssa, ne on taas likaiset 🙂
Tuo ruutuaika taulukko on kyllä aika pysähdyttävä. Puhelin on nykyisin tehty niin tarpeelliseksi ettei ilman sitä voi olla.
VastaaPoistaToisaalta se on tuikitärkeä turva kun yksin liikkuu ja helposti saa tietoa mistä milloinkin MUTTA miten paljon kaikkea turhaa tulee vastaan kun puhelimen käteensä nappaa.
Minun täytyy aloitaa aina heti aamusta tekemiset jotka aioin tehdä; muuten pääsee sellainen ajatus vallalle, että en ehkä sittenkään tänään viitsi....
Touhulassa tyhjensin tänään kuistin kaikesta tavarasta ja siivosin sen perinjuurin ja huomenna maalaan kuluneen eteisen oven. Ja pesin minäkin kuistin pitsiverhot :-) ja kun laitoin ne narulle kuivumaan niin tuli sellainen raekuuro että voi ihme sentään !
Tosi kiva pellavatunika .Hyvä ja halpa löytö ja prinsessamekko kelpaa taatusti saajalleen.
No olet kyllä ollut reipas! Muistan, kun mulla oli se 100-vuotias mökki Rauhala, mulla oli koko ajan tekemistä, sellaista erilaista puuhastelua kuin kotikotona. Eniten tykkäsin puuhata puiden kanssa, ja siellä lauantain siivoaminenkin tuntui erilaiselta, samanlaiselta kuin lapsuudessa. Nauti sie täysillä Touhulasta ❤️
PoistaMulla on tietyt rutiinit esimerkiksi aamulla, samassa järjestyksessä aamupalat, aamupesut, petaukset, keittiön siistiminen, kymmeneltä La Promesa 😀 Jos mulla on bujossa suunnitelma päivälle, teen ne useinmiten. Silti ehdin ottaa tämän puhelimen, jolla nytkin kirjoitan, kouraani. Oon ihan mahdoton 😀
Oon tosi tyytyväinen kirpparilöytöihin. Pesin tunikan tänään, ei mennyt miksikään. Tuo mekko on vielä varmaan taaperolle iso, mutta kasvaa hän kovaa vauhtia. Saa sitten syksymmällä hienostelumekon 🥰
Mun nettiaika on aika hurja, mutta minkäs teet, kun suuri osa töistäkin on, taikka kulkee, sen kautta. Luuri välillä muistuttelee, että "hei! Sun nettiaika on pienenemään päin, TEE jotain!" - tulee "luurailtua" lähinnä vain reissun päällä + kameraa käytettäessä, muutoin toimin pöytäkoneella. On oma ryhmä fb:ssä, asiakkaitten ryhmiä, missä olen yp:nä, ja sitten kaikki muu viestintä- ja moni puhelukin fb:ssä tai wa:ssa (riippuen mitä kunkin kanssa on sovittu). Työt kun pitää hoitaa. Kirjanpidot on netittömässä koneessa, että sitä aikaa ei pysty luurin tiedoista löytämäänkään.
VastaaPoistaMutta mietin tuota aikaansaamista. Mulla on jotenkin kummat aivot, kun jos on tilanne, että PITÄÄ imuroida (vieraita tulossa esim.), niin minä ihan ilomielin vaikka silitän tyynyliinoja, vaikka INHOAN silittämistä. Mutta kun pitäisi vaikka pyyhkiä pölyjä, niin silloin imurointi hoituu ihan tuosta vaan... =P
Jälleen kerran tuo bujoaukeamasi on ihan hurjan houkuttelevan näköinen! <3 Mun pitäisikin kohta ottaa ohjelmaan heinäkuu. Olen sitäkin vain siirtänyt ja siirtänyt, enkä edes oikein tiedä miksi.
Nyt tekis mieli kirpparillekin. =D Flunssaisena vain en viitsi lähteä. Tuli ajelua tänään, kun piti viedä toinen auto jarruhuoltoon, ja sekin pari kertaa (vienti ja haku) tuntuu nyt kostautuvan. Vatsa huutaa, että pitäisi syödä, muttei ole yhtään ruokahalua... Kokeilen, josko raparperipiirakka vähän auttaisi asiaan.
Toivottavasti alat jo pikkuhiljaa saada itseäsi kuntoon. Nyt on ollut liikkeellä jotain megasitkeää flunssaa, josta ei meinaa täysin toipua, vaan jää puolikuntoiseksi pitkäksi aikaa. Toivotaan että alkaa jo helpottaa!
PoistaTää puhelin on kyllä yksi aikasyöppö, ihan tarpeellinenkin tietysti, mutta niin paljon turhaa aikaa kulutan puhelimella. Tänään olen viestitellyt paljon, roikkunut facessa, selannut nettiä... taas kerran liikaa. Laitoin asetuksiin aikarajan, jonka jälkeen puhelin huomauttaa, että nyt menee yli. Toivon että se vähän hillitsee minua riippuvaista 😄
Kesäkuun bujoa alan huomenna väsätä. Ja taas samalla systeemillä: ilman mitään suunnittelua, teemaa tai ideaa. Alan lätkiä tarraa, teippiä ja paperia sivut täyteen. Viis siitä, mahtuuko sinne kalenterimerkinnät 😀
On tosi sitkeässä kyllä, ja nyt tuli uusi lenssu päälle, kun nuorin lapsenlapsi ilmeisesti tartutti meidät nyt uudestaan. Ollaan nyt yhtaikaa kröhimässä - taas! Saatiin auton jarruhuolto hoidettua, kun ei tarvinnut mennä minnekään sisätiloihin, mutta muut suunnitelmat nyt sitten täytyy siirtää tulevaisuuteen...
PoistaVilautahan sitä sun kesäkuukauttakin sitten! <3
Lupaan vilauttaa 🙂 Koittakaa toipua!
PoistaJaa-a, luuriaika. Huomaan kyllä nappaavani puhelimen käteeni mainoskatojen aikana ellen kudo. Sitten, kun luuri onkin latauksessa, niin hapuilen tyhjää. Läppärillä vietän PALJON aikaa - eihän minulla juuri muita kavereita olekaan....
VastaaPoistaBujosi on jälleen niin seesteinen ja nätti! En tarkoita oransseja ruutuja, vaikka väristä pidänkin. 😅 Tunika on kuin sinulle tehty! Otatahan kuvan prinsessamekosta, kunhan se on sopivan kokoinen?
Miten aasin silmät etenee? Matsista en mainitse mitään...
Toivon että näen matsin ilman ongelmia, olisi eka kerta elisaviihteen kautta..
PoistaMie huomaan käyttäväni tänäänkin aikaa viestittelyyn. Ja olen myös jäänyt seuraamaan monelta kanavalta tätä suvivirsi-tapausta. Miten alkaa tuntua, että sillä espoolaisella isillä alkaa olla vähemmän puolustajia kuin vastustajia.. pari lauluakin kuulin, onneksi sentään huumoriakin keissistä revitään.
Aasin kaksi silmää on virkattu, neljä korvaa kudottu. Täytyy kokeilla kohta, saanko Ihaalle sille kuuluvan alakuloisen ilmeen. Jos saan, virkkaan toiset kaksi silmää.
Osui ja upposi.... ja kysyn itseltäni M.I.K.S.I
VastaaPoistapalasin whatsappiin... multa nimittäin kaapattiin se 29.12. ja pärjäsin mainiosti 2kk ilman... ruutuaika väheni todella... välillä unohtui koko känny kotiin työpäivän ajaksi... mutta sitten, heikkouksissani annoin vävyn kokeilla, joko karenssi oli kärsitty ja ulkomuotoni palasi vaaleaan pohjoismaalaiseen, eikä pakistanilaiseen partasuuhun... jollaiseksi vuodenvaihteessa muutuin...
Vitsi tuo sun BUJO on ihan mieletön taulukoineen ja sivuaukeamineen.... ihailen!! Kirppiksellä myös ollut haukansilmät kohdillaan... ihana kesälook...
Auts! Ei ole tullut edes mieleen, että whatsapp voidaan kaapata. Menisin varmaan paniikkiin, panikoin jo pelkästä ajatuksesta 😀 Mulle se on tärkeä kanava juuri sen yhteydenpidon vuoksi, jossa olen muuten huono. Perhe-wa:ssa on helppo jakaa kaikkea kivaa, tai sopia yhdessä, milloin kokoonnutaan, samoin meidän Vanhan Jengin wa:ssa. Mulla on myös messenger vielä käytössä, juuri viestittelin tyttären kanssa hyvistä uutisista. Mutta siihen sitten sitä ruutuaikaa kertyy!
PoistaBujoa on niin kiva tehdä! Olen lista- ja taulukkotyyppi, bujo on myös mulle hyödyllinen, koska voin laittaa sinne muistiin KAIKEN. Aloitin vuonna 2018 tyttären innoittamana, ja ajattelin, että tää ei ole mun juttu yhtään, into lopahtaa parissa viikossa. Ei lopahtanut, tälle tielle jäin.
Ihanan rentouttavaa kesää sinulle 🩶 - Suvi -
VastaaPoistaKiitti samoin sulle! Eilen oli jo lämmin päivä, käytiin lapsenlapsen kanssa tuossa 500 metrin päässä uimarannalla. Lapsella ei ollut uikkareita mukana, mutta hauskaa oli myös.heitellä kärrynpyöriä rantavedessä. Lapsi heitteli, mummu ei 😄
PoistaHanni-ystävä - en ole sinua unohtanut enkä hyljännyt, vaikka kommentointi on ollut vähäistä: olen pistellyt, pistellyt, pistellyt.... Pian se loppuu.
VastaaPoistaSuloisen mekon olet löytänyt, en yhtään ihmettele, ettet voinut jättää sitä kirppikselle ❤️ Tunika on myös kiva, kuin sinulle tehty.
Tunnistin itseni tuosta sun kirjoituksesta. Olen samanlainen vetkuttelija ja asioiden eteenpäin siirtelijä.
Nytkin olen viikon siirtänyt (puhelimen..) kalenterissa päivä kerrallaan eteenpäin asiaa joka ON tehtävä ihan pian, muuten KELAn maksama hurjan suuri etuus päättyy loppukesästä.
Mikä siinäkin on: muuten tulee juttua kuin sudelta pa..aa (Mursun sanonta 🫣😄), mutta kun pitäisi kirjoittaa jotain asiallista, niin ei saa mitään ulos.
Puhelin pitäisi pitää poissa käden ulottuvilta - minun siis. Tartun siihen ihan liian usein. Yksi syy on se, että Whatsappissa on muutamia vuosien takaisia tuttuja joiden kanssa viestitellään silloin tällöin - silloin kun viestitellään, ei viestien tarvitse koko ajan piipittää korvaan. Olen siis huono ihminen tässä asiassa siis, mutta minkäs teet.
Muuten voisin elää ilman ko. sovellustakin, mutta kun Siskorakas asuu Briteissä; viestittely ja soittaminen niin kahden kuin kolmestaan Äidin kanssa hoituu sillä.
Muutoin sosiaalinen mediani on vain ja ainoastaan tämä blogi.
FB:stä ja Instagramista lähdin pari vuotta sitten kun kummassakaan ei ollut oikein mitään... Se oli sellaista tykkäysten keräämistä. Jos FB:ssä yrittikin joskus virittää jotain keskustelua aikaan, se kuivui kokoon tosi nopeasti. Oli se sitten vakavaa tai ei.
Pojalla on itse määräämänsä 20 minuutin päivittäinen kännykkäaika. Tosin siihen ei taida kuulua 1,5 tunnin puhelut äidin kanssa 😜 Mutta ymmärrän: jos kääntäessä istuu monta tuntia koneella, niin ei kännykkä enää kiinnosta.
Mursun kanssa tehdään aamupalan yhteydessä YLEn sanapyramidi ja Ilta-Sanomien Neloset - välillä tarvitaan toistemme apuja, kun ei vaan aukea. Hyvää aivojumppaa kuitenkin. Ja sietää paremmin selata uutiset läpi niiden jälkeen.
Katsoin äsken puhelimesta ruutuajan, kun vihdoin tajusin mistä se löytyy. Tälle aamulle jo 20 minuuttia enkä ole hereillä kuin vasta 1,5 ja tehnyt jo vaikka mitä muutakin. Eli kaiken "luppoajan" istunut luuri kädessä.
Kiitos Hanni herätyksestä!
Kirjoitin tähän pitkät lätinät (puhelimella) ja sain sen lentämään helvetin kuuseen. Nyt olen toipunut sen verran, että yritän uudelleen.
PoistaVirallisten asioiden hoito se vasta ällöttävää onkin, niissä olen aivan mestari vetkuttamaan. Eikä mun useinkaan tarvi esim Kelan kanssa asioida. Kaipaan aikaa, kun oli mentävä pankin, veroviraston, Kelan tiskille hoitamaan asiat sovitusti tiskin takana istuvan ihmisen kanssa. Sisko aina sanoo: haluan 50-luvulle takaisin 😀
Facen hyvä puoli mulla on ollut, että sitä kautta on löytynyt esim vanhoja koulu- ja opiskelukavereita, ja näkee sellaisten kavereiden kuulumisia, joihin ei enää tulisi pidettyä yhteyttä. Sensijaan Facen ryhmät on usein kamalia, kuulun vain muutamaan, koska olen kova provosoitumaan, enkä saa pidettyä virtuaalista turpaani kiinni 😆 Instassa mulla on tili, jota en päivitä, enkä siellä juurikaan ketään seuraile. Silti sinnekin on kurkittava, puhelinaikaa kuluttaakseni.
Tänään olen tehnyt onnistuneesti sanapyramidin, neloset, sanavelhon, sekä päivän sanulin. 10 kysymystä vähemmän onnistuneesti, 4 oikein. Nyt voin laittaa puhelimen parkkiin. Eikun en voikaan, juuri tärähti päivän eka viesti whatsappiin 😅
Facen ryhmät on ihan kamalia, mulla verenpaine nousee niissä aina huippulukemiin. Jos on matala verenpaine, määräisin lääkkeeksi facen ja sen erilaiset ryhmät.
PoistaJoskus käyn meidän kylän ryhmässä, sitä kun pääsee lukemaan kirjautumatta - siellä on yksi tyyppi joka toisaalta saa nauramaan, toisaalta raivostumaan. Onneksi en ole ainoa.
Vanhat kaverit facessa kirjoittelee muutaman viestin verran ja sitten niistä ei kuulukaan mitään, teen siitä omat johtopäätökseni.
Olen siis tullut siihen tulokseen, että tosiystävät - blogiystävien lisäksi 💕 - viestittelevät puhelimella tai soittavat.
Tuo on kyllä totta, että on oikean elämän, ja virtuaalielämän ystävät. Facesta on myös helppo vipata kaveri menemään yhdellä klikkauksella, oikeassa elämässä täytyy olla aika vahvat perusteet. En edes tiedä, montako kaveria mun listalla on facessa, eli jos sieltä joku katoaa, en huomaa mitään. Jos live-elämässä kaveri katoaa, alan etsiä, että missä se on, ja mikä sille tuli.
Poista