Kiireet loppui

 Viime viikon tiistaina tein edellisen postauksen. Touhuilin silloin kaikkea koko päivän, vaikka olo tuntui jotenkin puolikuntoiselta, tuntui oikeastaan jo edellisenä päivänä. Kun maanantaina piti lähteä vesijumppaan, olin niin väsynyt, että palasin kaksi kertaa sohvalle, toisen kerran torkahdin siihen istuvilleni 😃 Pakotin itseni ylös sohvalta ja vesijumppaan. Jälkeenpäin mietin, mahdoinko tartuttaa yhden altaallisen jumppaajia, höyrysaunassa viimeistään, tai pukuhuoneessa, kun oltiin vieri vieressä siellä. No, eipä näille mitään voi. 

Keskiviikkona olo oli kurja, niinpä päätin käydä kaupassa hakemassa koronatestin, koska seuraavana päivänä oli aika rokotuksiin, korona- ja influenssarokotukset. Ostin jonkin oudon testin, jonka ohjeen teksti oli niin pienellä präntätty ja kuvat epäselvät, että tein lopulta koko testin päin persettä. Lopulta lorautin (en tiputtanut) nestettä siihen kaukaloon, siihen tuli kaksi viivaa, toinen himmeä.En uskonut tulosta.

 Sitkeästi päätin, ettei mulla koronaa ole, mutta katotaan nyt varulta. Hain toisen testin. Viivat näkyivät melkein saman tien. Ei muuta kuin perumaan rokotusaika.

Ei ollut pahin versio koronasta, tämä oli mun kolmas kerta. Mutta suunnilleen kaikki oireet kävin läpi. Tällä kertaa ei mennyt maku- ja hajuaisti, ruokahalu kyllä. Söin puuroa vähän, sekä jogurttia, muuta en saanut alas. 

 Perjantai oli viimeinen kuumeilupäivä. Sunnuntaina ajoin autoa sen verran, että hain tyttären tänne, hän kokkasi avuksi ruokaa. Maanantaina kävin yksin kaupassa, sen jälkeen kyllä makasin huolella, voimat oli pois, mutta selvisin ja laitoin huilaamisen jälkeen jo uuniin ruoankin. Eilen kävin kirjastossa, tosin siitä tuli vähän pikavisiitti, kun tuli huono olo. Mutta tänään olen leiponut sämpylöitä, ja nyt on makaronilaatikot uunissa. Olo on melkein normaali. Julistaudun terveeksi ja koronan selätetyksi.

Peskää käsiänne!

Jaksoin sen verran kutoa, että sain viimein luurankosukan valmiiksi, toiseen resorin kudottua. Lisäksi aloitin toisen miniän joululahjatoivetta, tosin sanoin että voi olla että kohta laitan hänelle viestiä, että kysypä jokin toinen. Hän nimittäin pyytää tekemään solmupannan Marimekon Unikko-kuosilla 😑 Luotto anopin käsityötaitoihin on suuri. 

 

 

Loppulisäys, joka ei liity oikeastaan mihinkään. Koronapäissäni kuuntelin Lidlin RAIVOSTUTTAVAN MAINOKSEN musiikkia: "Jestas sentään mitkä hinnat.." Mainos tuli vähän väliä ja jäi soimaan päähäni.

En voinut teininäkään sietää tuota Markku Aron renkutusta, etenkin kun pojat hoilasivat sitä tissejä tuijottaen: Jestas sentään mitkä rinnat, täytyy antaa täydet pinnat..

Saatana!

Siinä kuumeessa maatessani tuli mieleen, että olisiko samanlaista hittiä syntynyt, jos vaikkapa Lea Laven olisi laulanut: jestas sentään mitkä pallit! Tai jotain vielä rasvaisempaa.

Eipä tässä muuta, menen ottamaan makaronilaatikot uunista.

Niin. Peskää käsiänne!