Edesmennyt äitini neuvoi, että kun lämmittää uunin, siinä kannattaa valmistaa enemmän ruokaa ja leivonnaista kerralla. Näin tein taas toissapäivänä.
Leivon melkein kaikki leipäni ja sämpyläni itse. Gluteeniton ruoka tulee kalliiksi ja tuntuu eläkeläisen kukkarossa. On laskettu, että gluteeniton ruoka tulee 50-70€ kuussa kalliimmaksi kuin normaali ruoka. Kiitos Sipilän hallituksen, meiltä poistettiin noin 20 euron ruokakorvaus vuonna 2016. Päättäjät eivät ymmärtäneet, että meille ruoka on se lääke, mikä esimerkiksi diabeetikolle on insuliini. Jos syön vehnää/ohraa/ruista, seuraukset voi olla hyvinkin vakavat, eli vaihtoehtoja ei ole.
Sain keliakiadiagnoosin v1995, eli tässä on ollut aikaa opetella leipomaan ja laittamaan ruoat gluteenittomana. Tosin lääkärit ovat arvelleet, että minulla on saattanut olla keliakia jo lapsena, mutta eihän 1960-luvun kunnan- tai koululääkärit olisi sellaista edes osanneet diagnosoida, rautalääkkeitä määrättiin kyllä jatkuvaan anemiaan. Mutta tämän 30 vuoden aikana on kehitystä tapahtunut huimasti. Suomessa keliakia tunnetaan jo hyvin, ja me saadaan jopa tuoretta leipää ja pullaa kaupasta. Ja tuotteet on parantuneet, jopa hapanleipä on aika lähellä ruisleipää, moninkertaisesti kalliimpaa vaan. Äsken tulin kaupasta ja ostin gluteenittomia vaaleita jauhoja, jotka vastaa vehnäjauhoja. Melkein 6 euroa kilo, ja ne oli halvimmasta päästä.
Mulle on kehittynyt jonkinlainen näppituntuma gluteenittomaan leivontaan. Kakut, kääretortut, piparit jne onnistuu helposti, mutta hiivataikinoiden kanssa täytyy vähän kikkailla, koska se gluteeni on yhtäkuin sitko. Onnistun kyllä leipomaan hyviä sämpylöitä, kuten eilenkin.
Edellispäivän muusiin laitoin paistettua jauhelihaa ja kermaa, maustoin ja paistoin lihaperunasoselaatikoksi. Meillä tätä nimitetään näppylämuusiksi. Kuva ei oikein tee oikeutta ruoalle, en viitsinyt edes salaattia väsätä, koska oli niin nälkä. Oli tosi hyvää näppylämuusia kyllä.
Viimeiseksi tein pitkästä, pitkästä aikaa kauralastuja, gluteenittomana nekin. Joku on melkein syönyt ne.. 😏
Eilen perunalaatikkoa oli jäljellä sellainen pöhkö määrä: liikaa yhdelle, liian vähän kahdelle. Tytär tuli syömään, löysin jääkaapista pätkän uunimakkaraa, jota oli syöty muusin kanssa. Pilkoin sen pannulle, lisäksi tein munakkaan ja salaatin, laatikon loppu jaettiin puoliksi. Ja taas tuli vatsat täyteen.
Tänään olikin sitten KAIKKI loppu kaapeista. Niitä jauhoja myöten. Ostin kolme kassillista ruokaa, eiköhän niistä taas vähän aikaa kokkaile.
Mitä teillä syödään tänään?
Mitä olen tänään syönyt? Kiitos kysymästä! Viimeisen riisipiirakan (-30%) ja kolmannen sekä neljännen kerran Litukan lihapullista tekemääni kastiketta kierremakaronien kera. Vielä viimeisen kerran huomenna ja sitten pääsen rakentelemaan jotain muuta. 😏
VastaaPoistaJaksaa ärsyttää tuo, että erikoisruokavaliosta rokotetaan!!! Vertaan tässä laktoosittomiin tuotteisiin. Onneksi osaat leipoa, niin päässet/pääsenet (miten tuo kirjoitetaan?) pikkuisen halvemmalla, kuin kaupasta ostetuilla leivillä.
Sun sämpylät näyttävät täydellisiltä! ♥
Mulla on myös laktoosi-intoleranssi, mutta suhteessa gluteenittomiin laktoosittomissa tuotteissa hintaero ei ole niin valtaisa. Ymmärrän sen, miksi gluteeniton on kallista. Jauhoista pitää poistaa se gluteeni teollisesti, ennenkuin esimerkiksi pystyy aloittamaan puhtaan kauran viljelyn, maaperä pitää puhdistaa jäämistä, viljat pitää käsitellä myllyssä erikseen, ettei muiden viljojen jäämiä pääse mukaan jne. Mutta se ettei meille enää makseta edes sitä pientä korvausta tuntuu epäreilulta, koska ruoka on meille ainoa lääke, ja jos ei ruokavaliota noudata pilkuntarkasti, sairastut, jopa vakavasti. Korvausta maksetaan nykyään alle 16-vuotiaille, sekä kaikkein pienituloisimmat voivat hakea vammaistukea. Olen pienituloinen, mutten toimeentulotuella. Mutta onneksi on paljon sellaista mitä pystyy syömään . Ja sen huomaa 😄
VastaaPoistaSen korvauksen lopettaminen on kyllä väärin!
PoistaAurinkoista päivää!
Keliakia on viheliäinen sairaus, sekin. Tunturiruipelo (isäpuoleni, 87 v) on sairastanut sitä vuosikymmeniä.
VastaaPoistaSinulla on kyllä hyvä asenne tuota gluteenittomuutta vastaan; eihän se tosiaan ole vain sitä, että painetaan leipäpussiin tai muuhun sana "gluteeniton", vaan siinä on niin monta asiaa, mitä pitää tehdä ja huomioida, että tuote on todella gluteeniton.
Eikä laktoosi-intoleranssikaan mikään riemullinen sairaus ole, mutta huomattavasti helpompi elää sen kanssa. Mursulta ei ole sitä tutkittu, mutta valitsee kaupasta itselleen laktoosittomat maitotuotteet ja pärjää vatsan kanssa paremmin.
Kaikenlaisia kiusoja sitä ihmisillä pitää ollakin, vaan kyllähän näitten kanssa selviää kun vaan sinnittelee.
Keliakia on helppo hoitaa, mutta kallis sairaus. Mutta mun sairaudet on kaikki hoidettavissa: kilpirauhasen vajaatoimintaan nappaan thyroxinit aamulla, keliakia hoituu ruokavaliolla, samoin laktoosi-intoleranssi (jota muuten ei luokitella sairaudeksi). Astmani on pysynyt aika hyvin tasapainossa, hyvin harvoin tarvitsen lääkettä. Osteoporoosi ja nivelrikko harmittaa eniten, mutta nekään ei ole vakavia sairauksia. Ja siinäpä ne olikin. Eli saan olla kyllä onnellinen, että olen toistaiseksi säästynyt vakavilta sairauksilta, eikä mikään näistä rajoita elämääni. Jaksan liikkua, uida ja tanssia 😀 Oikein kivaa viikonloppua sulle ja Mursulle.
VastaaPoistaMinä niin arvostan gluteenittomien leivonnaisten/ruokien
VastaaPoistakokkailuun. Leipominen tulee todellakin edullisemmaksi, onneksi on taito hyppysissä sinulla.
Itse vatsavaiva kokeiden vuoksi olin silmät pyörällään tuotteiden hintojen vuoksi🙈
Nam😋 herkullisen näköistä siellä valmistuu.
Mukavia hetkiä viikonloppuusi!
Tykkään kovasti leipomisesta, se on mun terapiaa ja lisäksi tietysti hyödyllistä. Olin se pullantuoksuinen äiti, tosin se ei kata äitiydessäni kuin sen että leivoin paljon. Täytekakuissa on mun heikko kohta. Teen kyllä hyviä kakkuja, mutta koristeluista tulee hieman... köh... omaperäisiä. Juustokakut on parhaita, niitä ei tarvitse edes koristella.
PoistaJa kiitos samoin sulle, kivaa viikonloppua!
Minulla kun oli lounakahvila ja pitopalveluyritys niin silloin törmäsin tuohon gluteenittomaan leipomiseen. Siihen aikaan ei ollut tarjolla juurikaan valmiita leivonnaisia ja jauhovalikoimakin oli aika rajallinen. Ja silloin tuli todettua , että paljon kalliimpaa kaikki gluteiiniton on joten siinä olen samaa mieltä, että koska se on ns. lääke sairauteen niin se pitäisi huomioda niiden kohdalla joilla diagnoosi on todettu.
VastaaPoistaHienoa, että osaat ja haluat ja nautit leipomisesta.
En vielä osaa sanoa mitä meillä tänään kokkaillaan, mutta eilen tein runsailla kasviksilla täytetyn munakkaan kun alkoi vihanneslaatikko repeillä liitoksistaan :-). Ja kun vastaan tuli myös lidlin 2 euron hevihävikkikassi ja sen sisältö piti saada mahtumaan johonkin.
Aurinkoista viikonloppua toivotellen !
Kiitos, Terhi, samoin sulle kivaa viikonloppua!
PoistaOon kyllä kiitollinen siitä, että nykyään tunnistetaan keliakia, sekä lääketieteessä että ravintoloissa jne. Nykyään on jopa verikoe, jolla se voidaan todeta, silloin 30 vuotta sitten tähystys oli ainoa keino. Ja vielä: nykyään pystytään toteamaan keliakiageeni, tämähän on osittain periytyvä sairaus. Neljästä lapsesta tyttärellä on geeni, pojat eivät kuulemma halua tietää :D Keliakia on usein samoilla henkilöillä kuin toinen periytyvä sairaus, eli kilpirauhassairaudet. Vanhimmalla pojalla ja tyttärellä on kilpparisairaudet, ja aika-ajoin mäkätän sille esikoiselle, että otattaa keliakia-verikokeen. Myös miniällä todettiin keliakia muutama vuosi sitten, vaikka ei verisukulaisia ollakaan :) Hän ei voi syödä edes kauraa, joten leivon hänelle mm tattarisämpylöitä ja - leipää.
Ja olen todella kiitollinen sille lääkärille, joka aikanaan alkoi selailla mun vanhoja verikokeita ja totesi, että sulla on jatkuva anemia. Hb oli siellä 80 paikkeilla alimmillaan. Sitten lähdettiin tähystykseen.
Täällä syödään jauhelihapihvejä ja uunijuureksia tänään. Jotain jälkkäriäkin tekisi mieli, täytyy penkoa jääkaappia ja etsiä ideaa. Usein käy niin, että kun ruoka on valmista, ovikello soi.. odotellaan, saanko tänäänkin ex tempore ruokavieraan / vieraita.