Nyt on Hannilla huolia ja murheita, ei ole huvittanut kirjoittaa eikä edes lukea postauksia.
Mulla on sentään taito olla lamaantumatta, mulle käy vähän toisinpäin: kun huolet painaa, alan touhuta, ja saan muuta ajateltavaa. Kun jokin kriisitilanne on päällä ja hermoilen, sisko aina kysyy: onko joku kuollut? Vastaan, että ei ole. Sisko sanoo: no sitten ei ole hätää, kaikki muu selviää kyllä. Kuten kyllä selviääkin ajan myötä taas.
Sain yhtenä päivänä viimein aikaan keittää paholaisenhilloa muutaman purkillisen. Mun herkkua on halloumihamppari, johon laitan omatekoista paholaisenhilloa. Teen hillon Marttojen ohjeella
Kokeilin myös helppoja raejuustorieskoja, tuli hyviä. Ja pakastin osan, ihan hyvän makuisina säilyivät.
Raejuustoa, kananmunaa, kaurajauhoja ja leivinjauhetta.
Sämpylöitäkin leivoin, käytin tattarihiutaleita ja -jauhoja. Vein lapsenvahtikeikalla keliaakikko-miniälle osan. Itse voin syödä kauraakin kyllä.
Tänään sain viimein aikaan käydä läpi loputkin vaatehuoneen hyllyt. Homma jämähti koronaan, nyt sain vedettyä tavarat hyllyiltä alas, pyyhittyä pölyt ja lattiallekin tuli vähän paljasta pintaa näkyviin. Ei ole ennen-kuvaa, mutta vaatehuone oli ylösalaisin, lattiallakin vaikka mitä sälää. Ei se mitenkään ylisiistiltä näytä, mutta onpahan pölytön ja tiedän, mitä on missäkin laatikossa / kasassa.
Mun vanhimmissa vaatteissa lukee: Anttila 😂 Vaatteet on muutenkin mallia kirppari ja kavereiden vanhat vaatteet.
Löysin yhtenä päivänä kauppakeskus Veturista Finstones-kiven. Mun kolmas löytö. Poimin sen talteen, ja vein viime viikolla Valkealan kirkolle uuteen piiloon. Perjantaina menen kirkolle syömään ystävän luo. Tarkistan samalla, onko kivi kadonnut.
Loppukevennyksenä: tytär voitti ravintolan halloween-pukukilpailun. Seuraavalla viikolla eräs nainen, jonka kanssa tytär jutteli silloin illalla pitkän aikaa, käveli vastaan kadulla. Tytär ihmetteli, että nainen ei moikannut.
Olisiko syy ollut, se, että hän oli nähnyt likan tämän näköisenä ainoastaan.
Oletpa tosiaan tomera ja kätevä emäntä alakulon kera - itselle käy päinvastoin, siirrän vain kaikkia hommia eteenpäin... ja "kulostun" lisää - kun mikään ei etene. Siskoltasi viisaat sanat... tyttäreltä pellemäinen leveä hymy - niillä mieli ja suunpielet nousuun.
VastaaPoistaIhanan lämpimiä sävyjä vaatehuoneessasi - yhteen sointuvia ja kyllä löytyy täältäkin Anttilanaikaista "muotia"
Toivon, että kulotukset on kulotettu.... ilotuksia iltoihin pimeisiin!
Kulotukset taitaa jatkua jonkin aikaa, kun kyse on asioista, joille en voi tehdä itse mitään. Täytyy vaan luottaa, että asiat korjaantuu vähitellen. Tulee mieleen mun äiti, joka aina sanoi, kun mulla oli jotain vaikeaa elämässä: minä laitan kädet ristiin täällä. Ja äiti laittoi kädet ristiin, samoin teen minä, vaikka en varsinaisesti uskonnollinen olekaan. Henkinen ehkä on parempi sana. Ja olen sen verran vanha, että tiedän asioiden järjestyvän taas.
PoistaEipä näiltä vaikeuksista kukaan säästy, mutta joskus - aika useinkin käy niin, että jälkeenpäin huomaa, että noinhan sen piti mennäkin. Elämä lopunperin kantaa.
Oletkin ollut ahkerana. Mimäkin leivon jos jokin painaa mieltä. Paholsisen hilloa pitäisi joskus kokeilla. Joku sanoi että maistuu lakkahillolta.
VastaaPoistaMinulla on vaatekaapeissa kesä vielä päällimmäisenä. Pitäisi saada inspis.
Mun vaatehuoneessa on kaikki mun vaatteet kesät-talvet. Käytän vaatteeni niin loppuun, että niihin tulee kulumisen vuoksi reikiä. Sitten itku kurkussa laitan ne pois 😀
PoistaPaholaisenhillo on vähän kokkaajasta ja reseptistä riippuen enemmän tai vähemmän makeaa ja tulista. Siihen tulee chiliä, paprikaa , valkosipulia ja marmeladisokeria, lakkahillon makua en siinä kyllä maista. Sopii myös kanan kanssa hyvin. Vuohenjuustokanaa ja itsetehtyä paholaisenhilloa, nami!
Mun keittiön kaapin ovessa on kortti jossa lukee: leipoisko pullaa vai tappaisko jonkun. Kyllä se leipominen auttaa oloon 😀
Minulla on sellainen kokemus omasta elämästä että kun asiat menee lujasti pieleen niin silloin pitää /pitäisi koti olla ainakin päällisin puolin järjestyksessä. Sitten kun meno on rentoa ja mukavaa niin kestän paremmin epäjärjestystä.
VastaaPoistaVaatehuone on meillä kyllä ikuinen murheen kryyni ja sinne tulee tuupattua yhtä jos toistakin ja siis myös paljon, paljon muuta kuin vaatteita. Aina silloin kun sinne meno alkaa olla työlästä niin sitten saan tartuttua toimeen ja järjestän ...pysyy edes hetkellisesti :-).
Paholaisen hillo on ihanaa ! En ole muistanut tehdä sitä pitkään aikaan ja nyt on juurikin sopiva puuhastella jotain tuollaista mukavaa marttailua :-).
Tsemppiä kaikkien juttujesi kanssa. Kuten niin hyvin tiedetään....asioilla on tapana järjestyä; ennemmin tai myöhemmin.
Asiat järjestyy, ja olen aina sanonut, että nämä harteet kestää. Olen mennyt melkoisten mankelien läpi, ja tässä ollaan edelleen. Hankalaa mulla on se, että oireilen vahvasti fyysisesti, tosin en lamaannu.
PoistaMulla sairastamisen jälkeen ensimmäinen merkki paranemisesta on, että alan katsella ympärilleni: kamala sotku! Nyt hoidan pääkoppaa touhuamalla ja lähtemällä liikkeelle. Ja tosiaan vahvasti luotan että asiat menee parhain päin.
Mun vaatehuone on myös paikka, jonne on hyvä työntää tavaraa pois silmistä. Ei siellä pois heitettävää ollut, mutta nyt mahtuu ovesta sisään.
Mitähän sitten siivoais..
Olen käynyt "täällä" moneen kertaan ja kuvitellut kommentoineeni, mutta. Ensin taisin jämähtää tuohon "onko kukaan kuollut" -kohtaan ja vastasin mielessäni myöntävästi. Sitten alkoi ahdistaa kaikki puuhastelut, joita en voi tehdä. Sulle nostan kyllä hattua!!
VastaaPoistaOnnittelut FinStones-kivestä! Taidan EHKÄ talven aikana kirjoittaa löytämiini tekstittömiin tekstit ja viedä ne keväällä jonnekin toisten löydettäviksi. Nyt ei kirjoittaminen onnistu.
Ei tuo tauotta jatkuva sadekaan kohota mielialaa. Halaus! ♥
Onneksi ei tosiaan ole kukaan kuollut, mutta kyse on läheisistä ja asiat sitten kasaantuu, useallakin läheisellä nyt vähän hätä. Mutta me selvitään. Mulla taas tuli ajatus, että voisin vaihtaa tämän tilanteen kipsikäteen, jos voisin 😆
PoistaSade on perseestä! Huomenna taitaa olla vähän parempi sää ja mulla talvirenkaiden vaihto.
Halaus sullekin❤️
Nam tuo hillo on taatusti hyvää. Ystäväni tehnyt myös.
VastaaPoistaKiitti vinkistä noita rieskoja koklaan kyllä joku päivä.
Kiva löysit FinStones kiven, minä en olekaan nyt löytänyt vähään aikaan. Olikohan heinäkuussa, kun löysin kaksi saman päivän
aikana.
Sateisen sateinen päivä ollut täällä.
Lupsakkaa loppuviikkoa sinne!
Hillo tosiaan on hyvää, eikä se ole mitenkään isotöistä. Purkkien peseminen taitaa olla isotöisin homma, pesin ne ja kuumensi uunissa pöpöt pois.
PoistaSaat rieskoihin määrät: 400 gr raejuustoa, 3 kananmunaa, 2 dl kaurajauhoja, 1 tl leivinjauhetta. Surauttelin munat ja raejuuston sauvasekoittimella sileäksi, ettei jää⁸nyt paakkuja. Lusikalla nostelin pellille kökkösiä, ne levisi sitten rieskoiksi uunissa. Uuni 200 astetta.
Kolme finstonesia oon löytänyt. Niitä on varmaan tosi paljon liikkeellä, mikä on kivaa. Sade voisi jo loppua! Haluan pihalle.
Minulle käy samalla lailla, kun joku asia hermostuttaa tai vaivaa alan touhuamaan, pakko purkaa olo niin.
VastaaPoistaTsemppiä sinulle!
Paholaisen hillo on ihanaa. saisipa inspiraation itsekin tehdä.😋
Ehkä hankalinta on ettei voi oikein tehdä muuta kuin olla sivustatukena. Mutta se on tärkeä rooli kyllä. Mulla on tapana herätä aamuyöllä pohtimaan ongelmia, oikein hedelmällinen aika ratkoa asioita 😀
PoistaMulle tuli inspiraatio hillon keittoon, kun ostin
ainekset jääkaappiin. Ei niitä sinne voinut jättää, joten ryhdyin tuumasta toimeen.
Voi noita harmeja, kun aina silloin tällöin pakkaa elämään putkahtelemaan. Toivomatta ja odottamatta. Mutta onneksi suurin osa näistä murheista on jossainkohti "mennen päivän murheita". <3 Toivottavasti hyvin pian kohdallasi! <3
VastaaPoistaHuomaatko? Avasin bloggerin blogin, niin pääsen kommentoimaan tänne! Nimettömänä tai nimellä ja blogilla ei edelleenkään pääse. Hassu juttu! Toivottavasti oma blogi sallii monipuolisen kommentointitavan, en pääse sitä nyt testaamaan, kun olen hallintaan kirjautuneena (yritän päästä bloggerista jyvälle).
Paholaisen hilloa meidänkin piti tehdä, mutta lopulta mies päätyi ihan kastikkeisiin kuitenkin. Nyt on pikkupulloja monta, ja yksi tippa isoon kattilalliseen keittoa riittää niin, että korvat meinaa irrota (eli ei käytetä lainkaan, kun meillä on vieraita). Taitaa olla tämä satsi sadaksi seuraavaksi vuodeksi, heh. Carolina Reaperit ON voimakkaita.
Vaatehuoneiden siivous on käväissyt mielessä jo viime keväästä asti. Yleensä teen sen ennen juhannusta - ja sitten joskus jouluun valmistautuessani (kun pitää löytää ne joulukamat), mutta viime kevät jotenkin humpsahti jonnekin... Ehkä nyt ehdin vielä ennen joulua, vaikkei nyt mitään isompaa joulujuttua aiota järkätäkään. Ehkä poikien kanssa kuusi haetaan, takaterassille takaovien taa, kun sisälle ei mahdu. Vaatteita meillä ei kamalaa määriä olekaan, mutta kaikkea muuta (askartelu-, maalaus-, nikkarointi-, lakana-, pyyhe- ja ties mitä juttua kyllä). Ja kaikki kamat vielä siellä täällä, ettei kaikki yhdenlaiset asiat samassa paikassa, mikä itseä vähän hirvittää, mutten silti saa KOSKAAN aikaiseksi siirtää niitä yhteenkään. Hmmmm. Ehkä sitten, kun saadaan rempattua saunasta vaatehuone, kun siitä tulee kunnon kokoinen (nykyiset ovat siis lapeullakkoja laskevalla katolla, vaikka niitä onkin kolme). Ensin pitää vain saada pesutilat talousrakennukseen valmiiksi, että voi pistää pesutilat sisällä uusiksi...
Kamalan pitkä kommentti tulee, sori, mutta on vielä kirjoitettava, että odotan jo ensi kevättä, kun tämä kivien piilotus ja toivottavasti löytäminenkin alkaa taas kunnolla. Tämä syksyaika on mennyt enempi kotitienoissa kulkiessa, niin ei ole mahdollisuuksiakaan löytää mitään. Ei niitä kukaan kotiovelle tuo (paitsi sen yhden, minkä kukkapenkin reunukselta löysin). Kunhan saisi sen tukisukan mittausajankohdankin ensin, että uskaltaisi paremmin mielin lähteä kauemmas käpöttelemään. ;)
Reipasta alkutalven aikaa! <3
Kiva kun viimein pääsit kommentoimaan! Mun täytyy tarkistaa omat asetukset myös, kunhan avaan koneen, nyt oon puhelimella kommentoimassa.
PoistaPoika kasvatti joskus chilejä, eri voimakkuuksilla. Osa sitten oli tulisia!
Vaatehuoneessa on puolensa ja puolensa, sinne on helppo mättää tavaraa ja pistää ovi kiinni. Mulla on lisäksi komero vierashuoneessa ja eteisessä, hyvin on säilytystilaa rojuille.
Kivien löytäminen on aina yhtä riemukasta. Itse maalasin muutaman, ne hävisivät piiloistaan, yhdestä tuli ilmoitus. Tuon jouluisen kiven piilotin uudelleen, ja se oli kadonnut kyllä. En ole seurannut, onko se kenties ilmoitettu ryhmässä.
Mulle tuli siskolta junalippu Helsinkiin, lähtö lauantaina. En siis ilmeisesti ole onnistunut skippaamaan synttäreitä, mun pään menoksi on keksitty jotain.
Mutta onpahan jotain kivaa jännää odotettavissa lauantaiksi sitten! <3
PoistaNo kyllä! Tulee kyllä sopivaan aikaan.
Poista