Minä puolustan kotikaupunkiani Kouvolaa, jota nimitellään betonihelvetiksi, Suomen turhimmaksi kaupungiksi (tosin se arvonimi taitaa sittemmin olla Pieksämäen kaupungin), Kouvostoliitoksi. Tosin tuo viimeisin on kouvolalaisten itseironiaa, ja meidän keksimä nimike, jota viljellään kyllä laajasti tietämättä, mistä se sai alkunsa, ja mitä se pitää sisällään.
Toisaalta; jos minulta kysytään, missä asun, vastaan aina Valkealassa. Valkeala oli ennen itsenäinen kunta, nykyään kuulutaan Kouvolaan, mutta minä olen valkhialain. Valkealan murretta en osaa, vaikka tuohon murteella kirjoitin. Olen kerran kuullut aitoa Valkealan murretta, mutta murteesta on syntynyt sekamuoto, enkä oikein puhu sitäkään, vaikka olen täällä asunut vuodesta 1982. Täällä sanotaan miä ja siä, ja varsinkin Kuusaalla, joka myös on Kouvolaa, katkotaan sanat. Ensin kyllä keskisuomalaista ihmetytti min punain auto ja sin siniin paita, ja oot siä nyn naiselliin.. nyt itselläkin tulee ainakin miä ja siä huomaamatta.
Kantakouvolassa on keskustassa seitsemän puistoa ja Suomen kauneimmaksi valittu kaupungintalo, kävelykatu ja paljon kahviloita. Mikäpä täällä on asuessa.
Tytär asuu kantakouvolan lähiössä. Käveltiin toissapäivänä vajaan neljän kilometrin lenkki siellä.
Sellainen betonihelvetti.
Eilen aloitin kevään ällöttävintä hommaa. Ei, ikkunanpesu ei ole mitään tähän verrattuna; parvekkeen siivous on ällöä!! Sen kivilattia on sellaista ihme nypylää, mulla ei ole lasituksia, joten syksyn ja talven kaikki pöly ja roiskeet jää siihen kuraiseksi pinnaksi. Lisäksi joku (??) on jättänyt syksyllä osan kesäkukista multineen ruukkuihin, ja seinustalla olevan yrttilaatikoston ylin hylly on hajonnut.Jopas inspiroikin, juu!
Sen verran sain eilen tehtyä, että harjasin lattialta kilon roskia, neulasia, kuraa, linnun jätöksiä pois. Sitten parveke oli vielä sekavampi.
Tänään pesin lattian. Kamalaa kuravettä, vaihdoin veden moneen kertaan. Oikeastaan olisi pitänyt pestä lattia useaan kertaan, mutta antaapi olla. Eilen mulle tuotiin kotiinkuljetuksena kaksi kukka-amppelia. Kyl miä teil viäl parvekkeen näytän!
Viimeinen kuva ei liity mihinkään. Eteisessä on muistoja mökiltä: tänne tuotu ikivanha lasten tuoli (mikä ei kestä istumista), sekä Mandi, joka mökillä seisoi tuvan ikkunalla pelargonien keskellä. Jos Mandi katseli ulos ikkunasta, en ollut kotona ja se odotteli minua. Jos se oli kääntänyt selkänsä ja katseli tupaan, olin tullut kotiin.
Huomenna otan itseäni niskasta kiinni, siivoilen ne parvekkeen kukkaruukut ja -laatikot istutuskuntoon, ja yritän korjata sen romahtaneen istutuslaatikon.
It sounds like a plan.
Mutta SULLA ON parveke, sanoo joku vähän kateellinen, joka hyppelisi sieltä hämähäkkejä pakoon... 😆 Ja amppareita, ja...
VastaaPoistaYhtä kaunis siitä tulee, kuin viime kesänä! Näin kuvat. Et sinä rumaa aikaiseksi saisikaan. Muistan Mandin!
Näin muuten tyttärestäsi valokuvan. Oli otettu tuolla yhteisellä lenkillänne, ja ilman laseja olisin luullut häntä sinuksi!? Terkkuja!
Tsemppiä ja voimia (ja inspistä) huomiseen partsiurakkaan! ♥
Parveke on kyllä kiva, ja juteltuani alakerran miehen kanssa lasituksista, mitkä heillä on, en haluaisi sellaisia itselleni. Oletan, että taloyhtiön kaikki lasitukset täytyisi olla samanlaiset, ja alakerrassa laseja ei saa auki kuin sivusta. Eli kesäkuumalla se asunto tiiviin lasituksen takana on todella tukala, eikä ristivetoa saa mitenkään. Mulla on kesällä yöllä parvekkeen ovi ja keittiön ikkuna auki, aamulla on kivan viileää.
PoistaSiinä kuvassa, joka taisi olla facen tarinoissa (?) likka flossaa 😃 Piti kääntyä elvistelemään sillä taidolla kesken lenkin. Kaikki näkee, että me ollaan ihan saman näköiset, paitsi minä en, eikä likka. Kai me sitten ollaan 🙂
Olette te! Paljon enemmän, kuin silloin, kun tapasin tyttäresi. Ehkä laittaisin kesällä patjan parvekkeella ja nukkuisin siellä, mutta silloin olisi pakko olla lasitus. Ei saa auki kuin sivusta? Outoa.
PoistaOudot lasitukset tosiaan, alakerrassa ne on peitetty verhoilla, ettei tulisi liian kuuma, eli sisällä on varmaan kesällä kuuma ja pimeää. Mulla on ollut joka kesä suunnitteilla, että nukun parvekkeella yön. Lähinnä multa puuttuu hyttyssuoja, muuten voisin nukkua "taivasalla"
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaJa niin Stansta kiiruhti katsomaan "netin tarjontaa" hyttysverkoista, heh. 😅 Parvekkeellasi on (tulee olemaan) muutenkin niin romanttista ja söpöä, että sinne sopisi se sellainen kattoon ripustettava juttu, mikä yleensä laitetaan kai sängyn päälle. Prinsessajutska.
Poista(Arvaa kuka levitti lankoja lattialle? Nyt en voi väistää inventaariota?)
Ikeassa esimerkiksi on niitä kattoon ripustettavia juttuja, oon niitä joskus googlaillut, mökille jo aikanaan. Silloin vaan olisi parempi, että parvekkeella olisi oikea sänky tai sohva, tuonne ei tällä hetkellä mahdu, olen mittaillut, eikä ole rahaakaan ostaa sinne mitään. Luulen että jos nukun yhden yön parvekkeella, laitan sinne patjan lattialle ja kehitän väliaikaisen hyttyssuojan yöksi. Saan sitten värittää bingoon ruudun: nukuin yön ulkona.
PoistaPikaisesti vain puhelimella kirjoitusvirheitä kirjoitan: me ostettiin autoon (pakuun) sellanen prinsessajutska hyttyssuojaksi.
PoistaMeillä on pakussa peti, mutta ei minkäänlaista ilmastointia eli on pidettävä joku ovi takaosassa auki että saa happea.
Kaverilta, joka nukkuu kesät terassilla sellaisen prinsessaharson alla otettiin idea 👸
Minä en halua parvekkeella nukkua kuin korkeintaan yhden yön. Parveke on parkkipaikan ja tien puolella ja siihen paistaa nouseva aurinko suoraan. Tarviin pimeän huoneen ja hiljaisuuden kun nukun. Vaikka voisihan sieltä kyylätä lauantain-sunnuntain välisenä yönä, kuka naapuri tulee yöllä baarista kännissä kotiin. 😏
PoistaKauniin näköistähän siellä! Tsemppiä partsin siivousurakkaan,kivan näköinen parvekehan sinulla siellä. Meilläkin sen verran pieni partsi että tikahtuisihan sitä jos lasit olisi.
VastaaPoistaLasituksissa on puolensa ja puolensa. Saisi siitä ylimääräisen huoneen aikaisin keväällä ja myöhempään syksyllä, ja se pysyisi puhtaampana. Mutta mulla onneksi asia ratkeaa sillä, ettei ole tuhansia euroja ylimääräistä rahaa 🙂
PoistaYritän jatkaa siivousta. Yritän muistella viime kesän partsia ja katsoa kuvia. Saan motivaatiota jatkaa 😊
Löysin blogistani päivämäärän milloin ollaan vietetty viikonloppua Kouvolassa eli 19.2-23 ja poikkesimme silloin Poikilossa :-). Siellä oli tosi kiva ja antoisa näyttely silloin. Katso kuvia tuolla päivämäärällä jos kiinnostut . Kouvolasta jäi tosi hyvä maku (lakritsin maku) suuhun ja kaikkialla oli hyvin lupsakka ja ystävällistä palvelua. Hotellissa erityisesti.
VastaaPoistaJa kun noita ihania luontokuvia katselee niin betonista ei tietoakaan.
Parvekkeen siivoaminen palkitaan sitten kun saat kaikki taas paikoilleen ja kukat kukkimaan; sitten kelpaa istua ja oleskella....Rottinkikalusteet on kauniit !
Muutin Valkealaan Jyväskylästä. Kun muuttoautomme ajoi rivarin pihaan, naapurit olivat vastassa toivottamassa tervetulleeksi ja illalla soi ovikello: yksi naapuri toi meille takkapuita. Kaupoissa sai todella hyvää palvelua ja kyläpaikkoja ja kavereita löytyi nopeasti. Oon aina sanonut, että täällä on parasta ihmiset. Minäkin alan vähitellen päästä jäykkyydestä 😃
PoistaNuo rottinkituolit olen ostanut silloiseen olkkariini v 2012, eli ne ei ole säänkestävää ainetta. Kun myin mökin, toin sieltä nojatuolit olkkariin ja rottinkiset sai mennä parvekkeelle ajatuksena kestää minkä kestää. Seitsemäs kesä ja aina ne vaan on ehjät. Tänään en sitten olekaan saanut mitään aikaan. Vielä tässä ehtis..
Kävin kurkkaamassa. Tuota näyttelyä en nähnytkään. Samassa talossa Poikilon kanssa on mun entinen työpaikkani, Pohjois-Kymen Musiikkiopisto. Ja Kouvolan lakut olisi niin hyviä etenkin tuoreena, mutta multa kielletty herkku. Pah!!
PoistaMuistan hyvin sen Musiikkiopistonkin. Ja katsoin tuon oman kirjoituksen niin tuli mieleen myös tuolta reissulta , että hotellimme lähes vastapäätä oli sellainen pyöreä ravintola johon poikkesimme ja siellä oli karaoke meneillään ja valtavasti ihmisiä paikalla.
VastaaPoistaJa hotellin aamupalalla oli myös lakuja tarjolla :-).
Touhulan saunan kuistilla on ollut vähintään kymmenen vuotta rottinkisohva (Ikeasta) kesät talvet ja hyvin on kestänyt. Joskus vähän natisee liitoksistaan kuivuttuaan mutta luulen että kun saa myös riittävästi kosteutta niin se on sen säilymisen salaisuus ?
Olitte legendaarisessa Mutterissa, joka on viralliselta nimeltään Pyöreä Torppa. Siellä on aina porukkaa laulamassa. (ja nauttimassa virvokkeita kaksin käsin). Hauskimmat illat täällä asuessa olen tainnut viettää Mutterissa. Voisinkin kertoa sieltä yhden tarinan seuraavassa höpötyspostauksessa.
PoistaMinusta tuntuu, että nuo tuolit myös nimenomaan ovat säilyneet, koska ne ovat talvella ilman mitään suojaamista. Ekana talvena suojasin ne muoveilla, eikä se ollut hyvä juttu, kosteus jäi sinne muovin alle. Nyt ne saavat kastua ja kärsiä pakkasesta.