Mun ikkunoiden pesu etenee hitaasti. Toissapäivänä oli niin kylmä, etten tarjennut avata ikkunoita. Eilen otin itseäni niskasta kiinni ja pesin sen toiseksi inhottavimman, eli olohuoneen ikkunan. Taistelen sen ikkunan kanssa joka kerran, sitä on hankala saada auki, kun se on niin tiivis. Silti sieltä vetää talvella. Pitäisi uusia tiivisteet, mutta kuka niitä nyt alkaa keväällä uusia, kun on lämpimät ilmat tulossa. En minä!
Olkkarissa pitää siirtää sohva ja sohvapöytä edestä pois. Sekin riepoo 😀 Sain sitten aikaiseksi imuroida olkkarin, kun olin sen jo valmiiksi sekaisin vääntänyt. En älynnyt ottaa kuvaa siitä sotkemastani olkkarista, ehdin laittaa sohvan, pöydän ja maton paikalleen. Sälää löytyy pöydiltä ja tuoleilta. Verhot vaihdoin vihreistä (tuolilla) valkoisiin (ikkunassa)
Tykkään mun kodista. Sohva on 8 vuotta vanha, muut huonekalut yli 10 vuotta vanhoja, osa yli 20 vuotta vanhoja, Lundiat 1980-luvun alusta. En luovu. (ei olisi rahaakaan)
Illalla pötkötän sohvalla, katselen telkkaria ja keittiön ikkunasta näkyvää metsikköä.
Kun sain homman tehtyä, palkitsin itseni kotiruoalla. Tytär tuli tänne (yllätys!) ja tein meille ruokaa, joka on tyttären herkkua: nakit ja muusi
Itse en hirveästi tykkää muusista, vaikka teen sen alusta asti itse. En myöskään välitä makkarasta, mutta syön kyllä kaikkea. Porkkanaraastetta sen sijaan söisin kilokaupalla ympäri vuoden. Siispä tein myös sitä lisukkeeksi. Tytär söi hieman (köh!) isomman annoksen kuin tuo minun. Sitten kuulemma taas tuli kamala olo ja ähky 😄
Kerronpa loppukevennykseksi tarinan, josta minua muistutellaan JOKA vuosi. Tästä on kulunut varmaan 25 vuotta.
Omakotitalossa lasten kanssa asuessani meillä oli aivan ihana naapurusto. Kokoonnuimme yhdessä viettämään milloin vappua, milloin uutta vuotta ja perinteenä oli järjestää jonkinlaisia tietovisoja ja seuraleikkejä. Yhtenä vuonna naapuri oli käynyt kyyläämässä meidän pihoja ja rakennuksia ja kysymykset koskivat niitä. Kysyttiin mm. montako rappusta on meidän (siis minun) kuistin edessä jne.
Tietovisaparini oli nyt jo edesmennyt Pekka. Olimme hyvin itsevarmoja osaamisestamme, kuten aina. Kun kysymys kuului: kuinka monta ikkunaa on juhlien isäntäväen, rajanaapurimme talossa, aloin laskea. Muistin myös autotallin, varaston ja saunan pienet ikkunat. Voi jösses, ainakin menee lähelle oikeaa. Pekka nyökytti, kun sain ikkunat laskettua ja kirjoitin tuloksen paperille: 168 ikkunaa.
Kun vastaukset tarkistettiin, keulin jo mielessäni valmiiksi voittajana, palkintona oli luultavasti alkoholipaukku, tunsin jo maun kielelläni. Kun kaikki purskahtivat äänekkääseen nauruun, tajusin että he nauroivat minun ja Pekan ikkunavastaukselle. Miksi!
Siis eikö kukaan arvostanut sitä, että taitavana talousihmisenä laskin tietenkin ikkunoiden PESTÄVÄT PINNAT! Jokaisessa ikkunassa on neljä pestävää pintaa, muistin laskea KAIKKI talon ikkunat ja kerroin ne neljällä.
Ja tästä kuulen helvetti soikoon JOKA VUOSI! Viimeistään toukokuussa!
Perseestä tämä neron elämä on!
Neroutta on vaikea arvostaa, jos ei ymmärrä sitä 🤭
VastaaPoistaNo älä! Tämän nerouteni kanssa joudun aina uudelleen vaikeuksiin ja pilkan kohteeksi! Mie niin ymmärrän Einsteiniä!
PoistaTäällä on ikkunanpesu-urakka vasta edessä ja juu en muistanutkaan tuota tavaroiden siirtelyä, kiitos muistutuksesta🤭 Viehättävä koti sinulla💐 Meillä jokaisella on varmaan jotain josta muistutellaan vuosia, auts, mutta ei haittaa että on tarkka! Aurinkoista viikonloppua sinulle🌞
VastaaPoistaOle hyvä vaan, eikö olekin mukavaa, kun joku muistuttaa urakan kaikista vaiheista! On mulla muitakin asioita, joista saan kuulla. Vanhin juttu on 1970-luvulta, kun yritin tehdä majoneesia, ja toinen 2000-luvun alusta, jolloin join yhden erityisen väkevän paukun vappujuhlissa, kun olin lähdössä teini-ikäisten kaksosten kanssa kotiin, ja se pamahti päähän niin että muksut joutuivat taluttamaan mua 😆 Etenkin likka jaksaa sen ottaa esiin aina uudelleen: ai niin, kylläpä äiti oli kännissä silloin vappuna 2005!! Olen siis vähintään kohtuukäyttäjä, melkein alkoholiton nainen periaatteessa 😄
PoistaJa kivaa viikonloppua! Täällä sataa, toivottavasti ilma vielä kirkastuu!
Päivi on NIIN oikeassa - meillä on jokaisella jotain josta muistutellaan vuosia 🫣🫣 Joitakin siksi, että on niin tarkka, ja joitakin siksi, että suu muodostaa vastauksen ennen kuin se ehtii aivoista suuhun. Ja mikä pahinta...
PoistaTrivial Pursuit, Mursun kanssa kahden. Pelattiin omilla säännöillä, koska muuten pelit olisi kestäneet tunteja.
Sillä kertaa pelattiin ihan oikeilla säännöillä ja vihdoin oli ratkaisun paikka - viimeinen kysymys minulle:
"Mikä on okapin sukuinen pitkäkaulainen eläin?"
JES JES JES! Hillitön voiton tanssi: tän mä tiedän, tän mä tiedän, voitto on mun - wuhuuuu!
Ja ihan oikeasti tiesin vastauksen, mutta mitä pääsee suusta:
"Strutsi" 😭😭😭 Sekunnin sadasosa: "Eiku kirahvi!!!"
Ja Mursu myhäilee vastapäätä: "Sori, sä vastasit jo."
Voi prkl...
Arvatkaa kuinka monta strutsia ja kirahvia eläinohjelmissa mulle on esitelty: Kato strutsi! Kato okapi! Kato kirahvi!
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaVoihan strutsi 😅 Alias on yksi meidän kaveriporukan lemppareita, paitsi että se menee huutamiseksi aina. Ja kun mukana on pariskuntia, draamaa on tiedossa. Heitä kun ei voi laittaa samaan joukkueeseen, koska siitä tulee tappelu ja huuto, mutta jos he ovat eri joukkueessa, tulee tappelu ja huuto 😀 Minä oon kaikkein surkein meistä korttipeleissä, koska en muista sääntöjä, ja ne pitää aina uudelleen mulle opettaa. Sitten useinmiten voitan. Ja taas huudetaan 😆
PoistaAlias oli meidänkin suosikkeja - ja Mursun kanssa siinäkin lyömättömiä, jos yhdessä muita vastaan pelattiin. Puolesta sanasta jo tiedettiin mitä toinen tarkoitti.
PoistaSamoin oli Pictionaryn suomalaisversio Voitto kotiin, vaikka minä oon mitä surkein piirtäjä, aivan onneton 😂
Kummasti vaan niistäkin tikku-ukoista ja muista selvää sai.
Korttipelejä en osaa, en ole koskaan oppinut kuin seiskan vai mikä se oli. Siis mukulana, mutta en osaa sitäkään enää.
Yatzy oli yksi suosikki myös, sitä kävi meillä pelaamassa yksi poikaporukan pojista: muut oli jo täysi-ikäisiä ja pääsi baariin, tämä alaikäinen tuli meille kun Poika oli vauva ja minä sen kanssa kotona. Perjantai-iltaisin soi ovikello: "onko sulla mokkapaloja, pelataanko yatzya"
Toiset ryyppäsi baarissa, me juotiin teetä, syötiin mokkapaloja ja pelattiin ❤️
Yatzy mulla on, itse asiassa ostin sen vasta hiljattain. Seuraavaksi ostan scrabblen, koska tykkään sanoista, ristikoista ja voittamisesta 😃
PoistaKirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaAhkera-Hanni kauniissa kodissaan, hyvä sinä! ♥
VastaaPoistaHih, nuo ikkunat! 😅 Olisi pitänyt kysyä 'ikkuna-aukot', jos niitä kerran tarkoitettiin!? Kysyjän moka!
Kyllä, huonosti muotoiltu kysymys! Silti ne jaksaa asiasta pottuilla! Edesmenneen Pekan vaimo viimeksi facessa kysyi, montako ikkunaa pesin keittiössä, ja minä pokkana vastasin että 16!
PoistaSinä se olit realisti ja kerroit niinkuin asia on :-). Ikkunoiden pesussa pintoja on aina liikaa !! Hyvät tarinat kulkevat sukupolvelta toiselle ja vuosien saatossa saavat usein vain lisää väriä :-).
VastaaPoistaSinulla on tosiaan kaunis, naisellinen ja kodikas koti. Ei ihme, että viihdyt.
Minä olen asunut pienen pienessä yksiössä, kaksiossa, kolmiossa, suuressa ns.uima-allastalossa, kerrostalossa, luhtitalossa, rivitalossa, omakotitalossa ja kaikista niistä on tullut oma koti ; paikka joka on tärkein maailmassa. Ainoastaan alivuokralaishuone ja opiskelijasolu olivat asumismuotoja joissa en viihtynyt kun ei ollut omaa köökkiä eikä kylppäriä. Onneksi ne olivat hetkellisiä ratkaisuja.
Porkkanaraasteesta puheenollen Kari kysyi eilen kaupassa että ostetaanko lanttua ?? ja tehdään siitä lantturaastetta. Yllätyin iloisesti ja ostettiin tottakai :-).
Olen edelleen sitä mieltä, että piste oikeasta vastauksesta olisi kuulunut mulle ja Pekalle, ja vielä bonuspiste nokkelasta oivalluksesta, mutta ei! Vääryys tapahtui!
PoistaMinäkin olen asunut monenlaisissa asunnoissa, kahdessa soluasunnossa, kahdessa 25 neliön yksiössä, kolmessa rivarissa, kahdessa omakotitalossa ja nyt luhtitalossa. Siellä mökilläni asuin puolet vuodesta, sekin lasketaan 🙂 Kahteen paikkaan jäi osa sielua, viimeiseen omakotitaloon, joka meni ohituksissa myyntiin, sekä mökille. Kaikkiin olen kodin rakentanut, mutta ne kaksi olivat erityisiä. Täältä nykyisestä voin muuttaa pienempään, jos sopiva tulee samasta taloyhtiöstä myyntiin, muuten en. Tai luultavasti en, ei voi tietää, mitä kohtalo päättää.
Lantturaaste on hyvää, mutta en taitaisi nivelrikkoisilla käsillä saada sitä palasiksi. ☺️
..ja yhdessä pienkerrostalossa, piti tulla lisäämään. Seitsemän vuotta asuin siellä, jonka ajan kai haluaisinkin unohtaa 😃
PoistaIhana kaunis koti sinulla❤️ lämminhenkinen sisustus,
VastaaPoistajossa on ilo kiepahtaa sohvalle ja nauttia olostaan.
Mukavaa viikonloppua!
Kiitos, sinulle myös aurinkoista sunnuntaipäivää! Minä kiepahdin sohvalle katsomaan Euroviisuja, ja nyt kaduttaa valvominen, kun kuitenkin heräsin seitsemän jälkeen, kuten normaalisti. Hyvä ettei Israel voittanut. En ymmärrä, mitä kansanmurhaa parhaillaan tekevä Lähi-Idän maa tekee EUROviisuissa. Kuuntelin viisut kuulokkeet korvilla, ja joidenkin biisien aikana alkoi entisen musiikin ammattilaisen korvat vuotaa verta, ja kuulokkeet piti ottaa hetkeksi pois 😅 Voittajasta tykkäsin.
PoistaMinä taidan mennä metsään. Pidä peukkuja, etten kompastu ja mene taas turvalleni.
Arvaappa miten täällä, oltii miehen kanssa koko päivä pihahommissa ja metsän reunaa siivottiin. No mies tunsi ,että ihan kun joku pistää jalassa ja yllätys 😱PUNKKI.
PoistaSiinä samassa meikä vetäsi vaatteet pois ja tutkin itseni JA KILJUIN rinnan alla oli syvällä PUNKKI😱..Ja ei saatu sitä pois, ei muuta,kun soitto lähimpää sunnuntai päivystykseen, jonne matkaa 45 minuuttia. Ja siellä ottivat sen pois. Nyt sitten seurantaa tuleeko rinkulaa.
Toivottavasti sinun metsäretki onnistui hyvin😊
Siis punkkeja on tänä keväänä ollut paljon! Miniällä oli viime viikolla kainalossa, vaikka oli vielä viileää, pitkähihaista yllä, eikä hän ollut edes vielä tehnyt puutarhahommia. Nyt mua alkoi kutittaa, teen punkkitarkastuksen 😀 Viime kesänä mulla oli punkki yläselässä, luulin ensin että se on rupi, kun se kutisi. Oli punkki. Sain sen itse pois, eikä renkuloita ilmestynyt. Toivotaan ja uskotaan, ettei sullekaan tule jälkiseuraamuksia.
PoistaHyi olkoon, punkit on kauheita.
PoistaTai. Sekin on jännä juttu; kun olin pikkulikka, äiti piti aina iltaisin mulle ja koiralle punkkitarkastuksen ennen sisälle menoa ja silloin punkit sai "poistaa" laittamalla voita päälle. Vieläkin näen sen yhden itsensä valtavaksi syöneen punkin koiran niskassa. Hyi olkoon. Mutta silti en oikein osaa pelätä punkkeja, vaikka pitäisi.
Mutta. Tästäkin on vuosia, ja ihmettelen sitä vieläkin. Oltiin lähdössä melontareissulle Lappeenrannan suuntaan ja siitä vielä vähän itään päin. Kehotettiin ottamaan punkkirokote. No minä tottelin. Reseptin sain työterveydestä, ei se ihan halpa ollut. Eka rokote, tt-hoitaja pisti. Toinen rokote, tt-hoitaja pisti. Sitten olisi pitänyt pistää vielä kolmas rokote, mutta apteekissa ei ollut rokotetta. Farmaseutti sanoi, että "ei se mitään, ei sillä kolmannella rokotteella mitään väliä ole, ei sitä tarvi pistää". Oliko siis koko rokotejuttu vaan rahastusta?
Kukaan koko reissulla ei nähnytkään yhtään punkkia 😉😊
Lapsena minunkin äitini laittoi voita punkin päälle, ja irtosihan se. Nykyään sitä ei todellakaan suositella, muttei 1960-luvulla tainnut punkit ollakaan niin vaarallisia kuin nykyään. Koirista ja kissoista olen niitä kyllä irrotellut silloin kun oli vielä eläimia mulla. Punkkipihdit mulla onkin niiltä ajoilta. Eilen kurkistelin peilin avulla selkäni, ei näkynyt punkkeja.
PoistaTuota rokotetta en ole koskaan edes harkinnut, ehkä mieli muuttuu, jos niitä alkaa näin vilisemällä esiintyä. Kaipa ne nykyään tiputtaa itsensä puusta niskaan, kun niitä löytyy selästä, kainalosta ja rinnan alta.
Me oltiin silloin melkein viikon ajan siellä punkkiseudulla ja eritoten itse kehotettiin osallistujia ottamaan rokotteet ja toki järjestäjinä "piti" ottaa myös. Ja ensiapulaukkuihin ostettiin punkkipihdit ja itselleni ostin samalla omat.
PoistaEn kyllä (koputan puuta!) ole punkkia sitten lapsuuden tavannut.
Kaunis ja kodiskas koti sinulla. Ihan kauhistuin kun muistin, että minulla on ikkunat pesemättä. Asun mäntymetsässä, ja joka paikka on keltaisessa siitepölyssä.
VastaaPoistaMinä tein ensimmäisen punkkihavainnon tänään. Kamala eläin.
Äläpä huoli, minäkin asun mäntymetsän vieressä, ja kohta ikkunat on sen näköiset, ettei niitä ole pesty kahteen vuoteen. Männyn siitepöly sotkee todella tehokkaasti kaiken keltaisella siitepölyllään.
PoistaPunkit on ällöjä!