Sisältövaroitus: tämän haluan ottaa yhdeksi blogini aiheeksi. Kaikki kertomani on totta, ei väritettyä, mutta tietenkin minun subjektiivinen näkemykseni. Avaan vähitellen mennyttä elämääni, teen sen omassa aikataulussani.
Oikeasti en ole otsikkoni kanssa samaa mieltä, en edes oman exäni suhteen, koska koen, ettei minulla ole oikeutta saati asiantuntemusta tehdä kenestäkään diagnoosia. Mutta sanotaan näin: olin melkein 30 vuotta miehen kanssa, jolla on hyvin vahvasti narsistisia piirteitä.
Olin vielä lukiossa, juuri 19 täyttänyt, kun tapasin tulevan mieheni, neljän lapseni isän. Jälkeenpäin, jälkiviisaana voin sanoa, että vaaran merkit oli näkyvillä aika alusta saakka. Ainakin se, että hän petti minua alusta saakka kroonisesti, tosin hänen mielestään ei ollut pettämistä, jos kyse oli jostain yhden illan jutusta. Myöskään maksullisia naisia ei laskettu, koska se oli "vain tekniikkaa". Parikymmentä vuotta myöhemmin minulle selvisi, että naiset oikeasti laskettiin. Minä olin numero muiden joukossa, hyvää keskitasoa.
Pystyn edelleen muistamaan seurusteluamme jopa lämmöllä. Kirjoitimme samaan aikaan ylioppilaiksi, vietettiin kesä Helsingissä kesätöissä, tosin emme asuneet yhdessä. Syksyn tullen minä lähdin opiskelemaan Jyväskylään, poikaystävä lähti armeijaan. Suuri tragedia oli, että poikaystäväni isä kuoli työpaikalleen sen vuoden elokuussa 42-vuotiaana. Anoppi, joka ei koskaan ollut lasiin sylkijä, alkoi juoda, enkä seuraavaan 13 vuoteen tainnut häntä nähdä selvinpäin.
Opiskelimme eri paikkakunnilla, tapasimme lähinnä viikoloppuisin. Jossain alitajunnassa tiesin, että minua petetään koko ajan, mutta en halunnut (lue uskaltanut) nostaa kissaa pöydälle. Sen tein vasta lähes 20 vuotta myöhemin.
Seurustelimme lähes 7 vuotta. Sitten menimme naimisiin. Siitä päivästä alkaen, kun seisoin tuoreena morsiamena hääpuvussani, alkoi kaikki muuttua.
♡♡
VastaaPoista❤️
PoistaKoskettava kirjoitus !
VastaaPoistaNuori ja rakastunut ihminen ei näe metsää puilta (eikä aina vanhempikaan) . Sitä luulee ja uskoo, että kaikki hyväksi muuttuu vaikka sisäisesti tietää että niin ei tule käymään koskaan.Ne hyvät hetket on niin ihania ja arvokkaita , että niillä mennä ratsastaa eteenpäin ja jättää ikävät asiat taka-alalla. Hyvä tietysti sekin tiettyyn rajaan asti.
Tuossa kuvassa olet niin kaunis nuori nainen. Herkkä otos mutta kun on lukenut tarinan niin pään asento henkii jonkinlaista pelkoa tulevasta ??
Rohkeasti olet kirjoittanut ja herätti minussa tosi monenlaisia tunteja ja ajatuksia. Kiitos siitä !
Olin sinisilmäinen, kokematon (vaikka poikaystäviä ehti olla useita) ja monet seikat vaikuttivat siihen, että menin naimisiin hänen kanssaan. Jos olisin tavannut hänet muutamaa vuotta myöhemmin, olisi tilanne saattanut olla toinen - tai sitten ei. Sen verran kohtalonuskoinen olen, että uskon että näin piti käydä, jollei muuten niin sain ihanat lapseni. Olisihan sen isän voinut valita toisin mutta sitten mulla ei olisi näitä lapsia, ja haluan nämä 😀 Ja tilannehan muuttui pahemmaksi vähitellen. Se nuori mies, kenet tapasin yli 50 vuotta sitten on kuitenkin aivan eri mies kuin kenestä erosin 27 vuotta myöhemmin. Paukut lisääntyi vuosien mittaan, ja kun kaikki tapahtui vähän kerrallaan, sitä luuli normaaliksi elämäksi.
Poista♥ Anna tulla vaan - kyllä me luetaan! ♥ Ja etänä halataan! ♥
VastaaPoistaLeppoisaa lauantaita! Lupa pysyä sisällä, kun ulkona on raa'an tuntuinen tuuli.
Minä kerron vähän kerrallaan, myös itseni vuoksi. Täällä on todella kylmä tuuli myös. Kävin optikolla, uusia laseja fiksattiin hieman, ja kävin samalla äänestämässä. Sähläsin siellä äänestyksessäkin, olihan se liikaa, että annetaan kaksi lipuketta kerralla 😀 Liimasin toisen kuoren kiinni, annoin virkailijalle. Sain toisen kuoren ja ehdin liimata senkin ennenkuin virkailija sanoi, että se toinen lipuke pitää ensin laittaa kuoreen, liimasin tyhjän kuoren 😅 Totesin vaan, että tämän siitä saa, kun on niin pirun nopee!
PoistaOta oma aikasi! Kiirekös tässä... ♥
PoistaEn ole käynyt äänestämässä ja vähän epäilyttää, että käynkö tällä kertaa ollenkaan? Onko parempi äänestää summamutikassa vai jättää homma muille? Mukavaa sunnuntaipäivää!
Minä kävin äänestämässä ja oli mullakin vähän ongelma löytää sopiva ehdokas. Vastailin vaalikoneiden kyselyihin, ja kaikista tuli samantapaiset vastaukset. Lopulta äänestin samaa henkilöä molemmissa vaaleissa, jossain määrin tiedän hänen toimintansa politiikassa. Näissä vaaleissa äänestin lähinnä puoluetta ja voin sanoa, että oppositiopuoluetta.
PoistaSudenvoimaa etsivän toivon löytyvän sillä sudenlaiset eivät voi olla narsisteja sillä lauma ennen yksilöä on sääntö. Tarkoitan Voima-, henki-, toteemi-, eläimellä sitä eläintä joka opettaa sinulle itsellesi sinusta itsestäsi. Kun löysin suden johtoon niin ymmärsin miksi olen niin kovin oman laumani keräävä ja sitä puolustava.
VastaaPoistaMielenkiintoista. Mua kiinnostaa voimaeläimet, ja siinä mielessä voisin samaistua suteen, että olen yhtä tämän laumani kanssa ja puolustan hampaitani näyttämällä laumaani. Itseäni en sitten ehkä osaa puolustaakaan. Mua kiehtoo kettu, ehkä sen voisi nimittää voimaeläimeksikin Viime aikoina.olen törmännyt kolme kertaa kettuun sananmukaisesti melkein törmännyt. Kettu ei ole pelännyt, vaan katsonut silmiin ja sitten vasta lähtenyt pois. Mulle tulee ihan maaginen olo, vaikka vaan telkkarista kettuja katsellessa.
PoistaHAASTE - kirjoita unelmakeikka(aikakone käytössä) kuka, missä, milloin, miksi! Jos postaat, ilmoita tänne https://sushuokailee.blogspot.com/2025/04/torstain-aikamatka-suloisiin-saveliin.html?sc=1743841489009#c5987843713907842307
VastaaPoistaMinäpä tutustun ajatukseen ja mietin, onko se mun juttu.
PoistaKolmekymmentä vuotta saman ihmisen kanssa ei varmasti ollut hukkaan heitettyä aikaa: kuten kirjoitit oli varmasti tarkoitettu niin, että sinulla on juuri nuo ihanat lapsesi.
VastaaPoistaRakkaus ei kai lopu kuin seinään - niin ainakin uskon, kun ajattelen omia vanhempiani, jotka erosivat kun olin viidentoista. Se ei vain kestänyt sitä, mitä elämä heidän tielleen heitti. Se oli jotain, mihin minä olen sanonut meidän liittomme päättyvän kerrasta, Äiti jaksoi uskoa lupauksiin, joita Isä ei pystynyt pitämään.
Alkoholismi on sairaus siinä missä mikä tahansa muukin, kovin julma sellainen.
Yksi asia, jonka sain niiden vuosien aikana: opin luomaan oman elämän, ulkopuolelle kaiken sen paskan. Opin pahoissa tilanteissa ikäänkuin irtautumaan itsestäni ja siirtymään ulkopuolelle katselemaan kuin elokuvaa itsestäni. Vaikea selittää, mutta ihminen kehittää keinot selviytyä. Ja minuahan ei lyöty koskaan, toisaalta sekin oli ehkä tarkoituksellista, koska fyysinen väkivalta olisi ehkä saanut minut lähtemään, ja hän tiesi sen. Henkinen mukilointi ei jätä näkyviä jälkiä.
PoistaAlkoholismi on sairaus, joka vammauttaa myös läheiset. Entinen mieheni joi myös enkä usko että naisia olisi ollut niin isoa laumaa, jollei hän olisi iskenyt heitä humalassa ollessaan. Humalassa hän oli usein, eikä pystynyt juomaan yhtä tai kahta, vaan aina umpihumalaan. Nykyään hän on täysin alkoholisoitunut, uhriutunut ja syyttää kaikkia muita ongelmistaan.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
PoistaKiitos, mahtava aiheen valinta.
VastaaPoistaNoita ihmisiä riittää ihan liikaa.
En ole päätynyt parisuhteeseen tuon tyypin kanssa, mutta ihan liian tuttu tyyppi tuo on. Kiinnostuneena jään seuraamaan 💖
Kiva kun tulit seuraamaan, jatkan tarinaa entisestä elämästäni täällä muun seassa. Todella moni on pyytänyt minua kirjoittamaan tarinani, ei ehkä kirjaksi kustantajalle tarjottavaksi, mutta kokonaiseksi tarinaksi. Jokin aika sitten otin esiin päiväkirjan, jota kirjoitin liittoni loppuvaiheessa, eron aikaan ja eroni jälkeen. Silloin vasta tajusin, että hitto soikoon minkä mankelin läpi menin ja selvisin. Taputin itseäni olalle ja kehuin, kuinka mahtavan vahva olinkaan. 🙂
PoistaTaputa itseäsi olalle edelleen. Minäkin taputan itseäni olalle, kun olen selvinnyt alkoholistiperhehelvetistä aika täyspäisenä ;)
VastaaPoistaHienoa, se on todella iso saavutus! Olen nähnyt toisenlaisiakin tarinoita, heitä jotka eivät selvinneet. Ehkä heihin pitää laskea myös mun entinen mieheni, jonka äiti joi, ja joka nyt itse on täysin alkoholisoitunut. Alkoholismi plus narsistinen luonne ovat aika tuhoava yhtälö.
Poista